Uni

Jouduin kumma kulkemahan
Maan paha pakenemahan
Läpi synkän yön ja aution maan
Siellä vaellan, rajoilla Kuoleman
Sain surman suitset suuhun
Kalman kahlehet olalle
Jalkahan kiviset kengät
Kivikontin selkähän
Ei anna aika maata
Mieli leutona levätä
Näillä matkoilla majattomilla
Läpi tämän lohduttoman unen olen kulkenut jo kauan aikaa
Sen jäätäviin varjoihin kadottanut elämäni enkä sitä kaipaa
Tämän vieraan maan olen ottanut
Omakseni sen lopulta vaeltanut
Unohtaen nimeni ja unohtaen syntyni
En tiedä aikaa, se mikä oli
Ennen kuin sydämeni kylmeni
Ennen kuin nimeni hukkui
Ja hyisiin tuuliin katosin
Ei mitään muistoa
Ei kaipausta
Vailla tarkoitusta, päämäärää
Silti jokin eteenpäin kuljettaa
Kuka minun kummasen on kuvannut
Oonko suosta vai oonko maasta
Meren mustista mu'ista
Tuhannen sylen syvästä
Läpi tämän lohduttoman unen olen kulkenut jo kauan aikaa
Sen jäätäviin varjoihin kadottanut elämäni enkä sitä kaipaa
Tämän vieraan maan olen ottanut
omakseni sen lopulta vaeltanut
Unohtaen nimeni ja unohtaen syntyni
Tämän vieraan maan
Tämän vieraan maan
Läpi tämän lohduttoman unen olen kulkenut jo kauan aikaa
Sen jäätäviin varjoihin kadottanut elämäni enkä sitä kaipaa