Yksinäisen Miehen Puku
Tuure Kilpeläinen Ja Kaihon Karavaani
4:25Erämaa, erämaa, erämaa, edessä ankara erämaa Kyydissä rakkauden kerjäläiset kuppi kourassaan Olen kulkenut kanssasi kauan ja nyt saavumme risteykseen Tämä matka on muuttanut meidät, ja se on muuttava edelleen Kaukana kimmeltää tähti, jota kohti me raahaudutaan, niin kuin aavikon ahkerat kuoriaiset - päivä kerrallaan Erämaa, erämaa, erämaa, edessä ankara erämaa Kyydissä rakkauden kerjäläiset kuppi kourassaan Erämaa, erämaa, erämaa, edessä ankara erämaa Ei palata voi lähtöpisteeseen eikä jäädä voi makaamaan Huoneessa pari terapeuttii piirtää paperiin ympyrän Sanoo: "tuolla juokset sinä, ja tuossa istuu hän" On ikkunalaudalla kaktus, pölyinen, sitkeä, ja minä kaipaan rakkauden vettä niin, että voisin itkeä Mutta! Erämaa, erämaa, erämaa, edessä ankara erämaa Kyydissä rakkauden kerjäläiset kuppi kourassaan Erämaa, erämaa, erämaa, edessä ankara erämaa Ei palata voi lähtöpisteeseen eikä jäädä voi makaamaan Rakkaani! Nyt on aika ottaa äkkilähtö Lissaboniin, jossa huvilupa jatkuu kaduilla kymmenen jälkeenkin Rakkaani! Nyt on aika ottaa pöytään kaikki suuret sanat, ja mun täytysi ihoas koskettaa, mut kivi rinnassa hiertää, ja edessä vaan, aina vaan... erämaa! Edessä, edessä erämaa Edessä, edessä erämaa Erämaa Erämaa!